Postipalvelut ovat yrityksemme toiminnan kivijalka. Huolehdimme siitä, että yleispalveluun kuuluvat kirje- ja pakettipalvelut ovat kaikkien saatavilla koko Suomessa viitenä päivänä viikossa.

Mitä yleispalveluvelvoite tarkoittaa?

Mitä palveluja Posti tarjoaa kuluttajille?

Posti tarjoaa palveluja lähettämiseen, vastaanottamiseen, muistamiseen ja asiointiin.
Kirjeitä, postikortteja ja paketteja voi lähettää kaikista posteista, postimerkillä varustetut kirjeet voi jättää kirjelaatikkoon, haja-asutusalueilla postinjakajalle tai noutomerkillä omaan postilaatikkoon.

Lähetyksiä voi vastaanottaa omaan postilaatikkoon, postiluukkuun tai sähköiseen NetPosti-palveluun. Paketit ja muut kuitattavat lähetykset voi noutaa postista tai tilata niille kotiinkuljetuksen.

Muistamiseen Posti tarjoaa laajan valikoiman erilaisia tuotteita tutuista postikorteista lahjatuotteisiin. Matkapuhelimesta tai tietokoneelta voi lähettää perinteisenä korttina jaettavan lähetyksen.

Posti palvelee myös muuttajaa ja lomalaista. Lisää näistä palveluista osoitteessa www.posti.fi/muuttaminen.

Mitä mieltä suomalaiset ovat Postin toiminnasta?

Itellan vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan kuluttaja-asiakkaista 81 prosenttia antaa Postin kokonaispalvelulle vähintään arvosanan hyvä. Noin joka viides kuluttaja arvioi toimintaa kohtalaiseksi tai huonoksi. Kehittämistä vaativat pakettipalveluiden hinnoittelun selkeyttäminen, postinjakeluajat sekä jakelun laatu. Asteikolla 1-5 Postin toiminta saa keskiarvon 3,19. Katso tarkemmat tiedot tutkimuksen tuloksista.

Postitoiminnalle on laissa määritelty myös laatuvaatimukset:

Yleispalvelun laatuvaatimus ja toteuma

Postinkulku

Millainen on tavallisen kirjeen matka lähettäjältä vastaanottajalle?

Postin matka lähettäjältä vastaanottajalle on tarkkaan aikataulutettu ja se sisältää monia käsittelyvaiheita.

Lähetykset voidaan jättää 8 000 kirjelaatikkoon tai jokaiseen postiin eri puolilla maata.
Näistä lähetykset viedään keräilykuljetuksilla lajiteltavaksi postikeskuksiin tai terminaaleihin.
Yöllä postit siirretään runkokuljetuksilla postikeskusten välillä rekoilla tai lentokoneilla.
Seuraavaksi lähetykset jälleen lajitellaan kohdealueen postikeskuksessa tai terminaalissa, josta ne siirretään aluekuljetuksella jakelutoimipaikkoihin. Näissä tapahtuu jakelua edeltävä lajittelu.
Lopuksi lähetykset jaetaan vastaanottajalle seuraavana työpäivänä.

Missä päin Suomea lähetykset lajitellaan?

Valtaosa postista lajitellaan koneellisesti. Suomen kahdeksan postikeskusta sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Seinäjoella, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Oulussa. Vantaalla sijaitsee Itellan logistiikkakeskus, jossa käsitellään valtaosa maan pakettiliikenteestä.

Postikeskusten yhteystiedot

Miten sanomalehdet kulkevat tilaajalleen?

Lehtitalo voi jakaa sanomalehdet oman jakeluyhtiönsä avulla tai ostaa palvelun Itellalta. Merkittävä osa suomalaisista sanomalehdistä saapuu tilaajalleen yön ja aamun aikana Postin varhaisjakelussa seitsemänä päivänä viikossa. Haja-asutusalueilla sanomalehdet taas jaetaan usein päiväaikaan perusjakelussa muiden kirjelähetysten mukana. Sanomalehtien jakelua ei säädellä laissa, vaan niiden palvelutason määrittelevät lehtitalot itse.

Miksi yksittäinen lähetys saattaa kulkea satojen kilometrien matkan vaikka lähettäjä ja vastaanottaja sijaitsevat samalla paikkakunnalla?

Posti kuljettaa ja jakaa joka päivä lähes 12 miljoonaa lähetystä. Suurten volyymien käsittely edellyttää koneellista lajittelua, mikä on keskitetty kahdeksaan keskukseen eri puolilla maata. Jokainen postilähetys kulkee siksi matkallaan lähettäjältä vastaanottajalle aina vähintään yhden lajittelukeskuksen kautta.

Miksi postilaatikoita ryhmitellään?

Sijoittamalla postilaatikot useamman laatikon ryhmään saadaan postinjakelu sujuvammaksi ja helpotetaan postinjakajan työtä. Ryhmittelyn ansiosta postit voidaan jakaa helposti ajoneuvolla.

Postinjakeluun suunniteltu ajoneuvo edistää työturvallisuutta ja työssä jaksamista. Ajoneuvolla liikennöinti on turvallista ja muuta liikennettä mahdollisimman vähän häiritsevää, kun teiden ylitykset, peruuttamiset pihoilta ja liittymistä sekä pysähdykset vähenevät postilaatikoiden oikean sijoittelun ja ryhmittelyn myötä.

Yhtenäisillä laatikkoryhmillä luodaan siistiä ja yhtenäistä kaupunki- ja maisemakuvaa. Oikein sijoitettu postilaatikko tai -ryhmä ei haitata aurausta tai muuta kadun kunnossapitoa.

Postilaatikoiden oikealla sijoittelulla ja ryhmittelyllä Posti pyrkii hallitsemaan työvoimavaltaisen postinjakelun kustannuksia. Tämä on välttämätöntä viisipäiväisen jakeluverkon ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa.

Postilaatikoiden ja laatikkoryhmien sijoittaminen

Miten Posti palvelee erityisesti haja-asutusalueiden asukkaita?

Haja-asutusalueella postinjakaja tuo pyydettäessä kuluttaja-asiakkaiden postipaketit ja muut kuitattavat lähetykset maksutta perusjakelun yhteydessä silloin, kun matkaa lähimpään postiin on yli viisi kilometriä. Palvelusta voi sopia Postin asiakaspalvelussa, numerossa 0200 71000 (pvm/mpm) maanantaista perjantaihin kello 8-20 ja lauantaisin kello 9-14. Palvelu ei ole käytössä Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten haja-asutusalueilla.

Haja-asutusalueilla tavalliset, postimerkillä varustetut kirjeet voi jättää kuljetettavaksi postinjakajalle. Joillakin paikkakunnilla on käytössä myös niin sanottu noutomerkki, jota käyttämällä postit voi lähettää omasta postilaatikostaan. Postinjakaja ottaa lähetykset mukaansa silloin, kun asiakkaalle on saapuvaa postia. Posti on jakanut palveluun oikeuttavan noutomerkin siellä, missä matka lähimmälle kirjelaatikolle on poikkeuksellisen pitkä.

Haja-asutusalueilla postinjakajat myyvät postimerkkejä ympäri vuoden.

Miten Posti huolehtii ikääntyneiden tai liikuntaesteisten postinsaannista?

Ikääntyneille ja liikuntaesteisille postinjakelu järjestetään aina tapauskohtaisesti.

Postin jakelupalvelut ikääntyneille ja liikuntaesteisille

Postinkulun virhetilanteet

Meneekö posti perille, jos lähetyksen osoitetiedot ovat puutteelliset tai virheelliset?

Kyllä todennäköisesti menee, mutta lähetys saattaa viivästyä. Sujuva postinkulku perustuu täsmällisiin, täydellisiin ja selvästi merkittyihin osoitetietoihin. Postia lajitellaan ja käsitellään useita kertoja ennen jakelua vastaanottajalle. Jos esimerkiksi postinumerossa on pienikin virhe, se saattaa koneellisessa lajittelussa ohjautua väärälle paikkakunnalle. Tästä voi seurata päivän, parin viivästys.

Lähetyksiä, joita ei voida lajitella koneellisesti, lajitellaan käsin. Jos vastaanottajasta ei ole varmuutta, lähetys palautetaan lähettäjälle. Mikäli hänestä ei ole varmuutta, lähetys toimitetaan Jyväskylään Postin selvityspalveluihin. Siellä vastaanottajan tai lähettäjän tietoja yritetään selvittää Postin kattavan osoiterekisterin avulla. Jos tämäkään ei onnistu, lähetykset toimitetaan Viestintäviraston varmennusyksikköön. Siellä kirjeet ja paketit on lupa avata ja sisältä koetetaan löytää tietoja siitä, kenelle lähetys kuuluu. Puutteelliset, vanhentuneet tai epäselvät osoitetiedot aiheuttavat usein lähetyksen viivästymisen.

Mitä tehdä, jos postia on jaettu väärin?

Vaikka postinkäsittely on pitkälle automatisoitua, mukana on edelleen paljon ihmisten tekemää työtä. Jos postia on jaettu väärin, Posti toivoo että lähetykset palautettaisiin ”väärin jaettu” -merkinnällä lähimpään kirjelaatikkoon, postiin tai postinjakajalle. Lisätietoja voi kysyä myös Postin asiakaspalvelusta, numerosta 0200 71000.

Minkä verran postinkulussa on virheitä?

Postinjakelu on ihmisten tekemää työtä, joka vaatii nopeuden lisäksi tarkkuutta. Postinjakeluun ja -lajitteluun liittyvää työtä tekee päivittäin noin 17 000 ihmistä, jotta 12 miljoonaa lähetystä saadaan toimitettua perille jokaisena työpäivänä. Tässä mittakaavassa ei virheiltä voida täysin välttyä. Postilähetyksiä voi päätyä väärälle vastaanottajalle tai ne voivat myöhästyä. On myös mahdollista, että lähetys ei mene perille.

Tavallinen kirje kuljetetaan, käsitellään ja luovutetaan ilman yksilöllistä seurantaa ja kuittausta. Vuosittain asiakkaat tekevät noin 18 000 katoamistiedustelua, joista 11 000 kohdistuu tavallisiin kirjelähetyksiin. Noin puolet tiedusteluista saadaan selvitettyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki selvittämättä jääneet lähetykset katoaisivat niiden ollessa Postin hallussa ja vastuulla. Usein katoamisten taustalla on Postista riippumaton asia. Esimerkiksi puuttuvat tai virheelliset osoitetiedot voivat aiheuttaa sen, ettei lähetystä pystytä toimittamaan perille. Lisäksi jonkin verran lähetyksiä katoaa kirje- ja postilaatikoihin kohdistuvan ilkivallan ja rikosten vuoksi.

Osoitteet, muuttaminen ja yhteystiedot

Mitä palveluja Posti tarjoaa muuttajalle tai lomailijalle?

Muuttoilmoitus tai postinjakelun keskeytys kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta posti tulee oikeaan osoitteeseen halutusta päivämäärästä lähtien. Internetissä ja puhelimitse voit tehdä ilmoituksen myös samalla kertaa muuttavista perheenjäsenistä. Tietoa muuttamisesta www.posti.fi/muuttoilmoitus.

Posti ilmoittaa automaattisesti muuttuneet osoitetiedot lukuisille yrityksille ja yhteisöille, listaus näistä postittajista löytyy Postin sivuilta.

Lomanviettäjä voi valita joko määräaikaisen osoitteenmuutoksen tai jakelun keskeytyksen. Määräaikaisessa osoitteenmuutoksessa postit kääntyvät lomaosoitteeseen. Sanomalehden kääntämisestä on sovittava lehtiyhtiön kanssa. Jakelun keskeytyksessä saapuneet postit säilytetään tilatun ajan ja ne saa noutaa sen jälkeen omasta postista.

Miten voi tehdä osoitteenmuutoksen, muuttoilmoituksen tai postinjakelun keskeytyksen?

Nopeimmin ja edullisimmin osoitteenmuutoksen voi tehdä internetissä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Muuttopuhelin (0203 456 456) palvelee vuorokauden ympäri. Ilmoituksen voi tehdä myös kaikista posteista saatavilla lomakkeilla.

Mikä on Postin Yhteystietopalvelu?

Palvelun kautta kuluttajat voivat ohjata postinsa kulkua, tehdä osoitteenmuutoksen, siirtää postit kesämökille tai keskeyttää postinjakelun lomamatkan ajaksi. Muuttoilmoituksen voi tehdä myös maistraatille saman palvelun kautta. Palveluun voi päivittää kotiosoitteen lisäksi myös muita yhteystietoja kuten puhelinnumeron, sähköpostiosoitteen sekä osoitteet työpaikalle tai kesämökille.

Palvelu toimii internetissä osoitteessa: yhteystietosi.posti.fi (Huomaa ettei osoitteen alkuun tule www.).

Postikortit

Miltä perinteisen postikortin tulevaisuus näyttää?

Postikortti on pitänyt pintansa koko 2000-luvun ja kortteja lähetetään sesonkiluontoisesti esimerkiksi jouluna tai muusta erityisestä syystä. Itellan vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan paperinen kortti koetaan arvoksi sinänsä ja puolet kuluttajista aikoo lähettää vain paperisia kortteja. Runsas kolmannes suunnittelee postittavansa sekä paperisia että sähköisesti lähetettäviä kortteja. Vain 2 % aikoo käyttää pelkästään sähköisesti lähetettäviä kortteja. Postikortti ilahduttaa saajaansa ja useimmat myös säilyttävät saamansa kortit.

Lue lisää tutkimuksesta (pdf)

Mitä sähköisiä vaihtoehtoja Posti tarjoaa tervehdysten lähettämiseen?

Kortteja voi lähettää myös internetin kautta ePostikortilla sekä matkapuhelimeen ladattavalla Mobiilipostikortti-sovelluksella. Vastaanottaja saa postin mukana aidon, paperisen postikortin.

Lue lisää Postin internetsivuilta

Postimerkit

Mistä postimerkkien aiheet tulevat?

Suomessa jokainen voi ehdottaa postimerkkiaihetta. Tarvitaan ainoastaan vapaamuotoinen kirjallinen esitys, jollaisen voi tehdä internetissäkin, osoitteessa: www.posti.fi/postimerkki. Sivulla voi kertoa, mitä aihetta ehdottaa ja miksi juuri se aihe pitäisi tulla ikuistetuksi postimerkkiin. Jokainen ehdotus käydään läpi. Päätöksen julkaisemisesta tekee Itella Oyj:n asettama Postimerkkitoimikunta, jossa on sekä Itellan edustajia että ulkopuolisia. Vuosittain ehdotuksia on tullut puolensataa.

Lue lisää postimerkkiehdotuksista

Mikä on Omakuvapostimerkki?

Omakuvapostimerkki on tarrapohjainen 1. lk:n ikipostimerkki, jonka kuva-aiheeksi voi valita haluamansa valokuvan. Omakuvapostimerkit toimitetaan 20 merkin arkeissa tai kahdeksan merkkiä sisältävissä vihkoissa, jolloin vähimmäistilausmäärä on kolme vihkoa. Omakuvapostimerkkejä voi tilata rekisteröitymällä verkkopalveluun www.posti.fi/omakuvapostimerkki.

Voiko vanhoja markka-arvoisia postimerkkejä vielä käyttää?

Kyllä voi. Kaikki vuonna 1963 tai sen jälkeen ilmestyneet markka-arvoiset postimerkit kelpaavat vuoden 2011 loppuun saakka. Markka- ja euroarvoisia postimerkkejä voi käyttää rinnakkain. Kannattaa aina tarkistaa markkamerkkien postimaksuarvo euroina Postin internetsivulta.

Postin myymälät ja myyntipisteet

Miksi postipalveluita on siirretty yritysten yhteyteen?

Myymäläverkoston uudistuksen taustalla on asiakkaiden tarpeiden ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset. Internet ja puhelin ovat tulleet suosituiksi asiointikanaviksi myös postiasioissa. Pakettiliikenteen lisääntynyt kilpailu puolestaan vaikuttaa Postin toimipaikoista luovutettavien lähetysten määriin. Yhdessä nämä ovat luoneet tarvetta palvelutoiminnan tehostamiselle.

Yhteistyöllä postiyrittäjien kanssa pystytään takaamaan mahdollisimman kattava verkosto kaikkialla Suomessa. Näin postipalvelut ovat saatavilla sielläkin, missä Postin oman myymälän ylläpito ei ole taloudellisesti mahdollista.

Onko Postin myymälän ja yrittäjän hoitaman Postin myyntipisteen palveluissa eroa?

Ei ole. Yritysten yhteydessä toimivista postin myyntipisteistä saa kaikki samat postipalvelut kuin Postin omistakin myymälöistä.

Miksi postien valikoimissa on eroja?

Postin omien myymälöiden tuotevalikoimaa tukee Postin perustehtävää, lähetysten vastaanottamista ja luovuttamista. Esimerkiksi pakkaustarvikkeet ja postitettavat lahjatuotteet sopivat tähän kokonaisuuteen hyvin, makeiset taas tukevat muuta myyntiä.

Palveluyritysten yhteydessä toimivien Postin myyntipisteiden valikoimat vaihtelevat. Niidenkin perusvalikoimissa on postittamiseen ja pakkaamiseen liittyviä tuotteita ja palveluja.

Järjestetäänkö posteissa edelleen ennakkoäänestyksiä?

Ennakkoäänestyksiä on järjestetty posteissa vuodesta 1970 lähtien. Aiemmin oikeusministeriö määräsi ennakkoäänestyspaikat keskitetysti koko maahan. Vuodesta 2002 alkaen ennakkoäänestysten järjestäminen siirtyi kokonaan kuntien vastuulle. Itella ja kunnat neuvottelevat tapauskohtaisesti ennakkoäänestysposteista Itellan ja oikeusministeriön kuhunkin vaaleihin tekemän puitesopimuksen mukaan. Yritysten yhteydessä toimivissa postin palvelupisteissä ei ennakkoäänestystä voida järjestää.

Postin palvelut puhelimitse ja netissä

Milloin Postin puhelinpalvelu on avoinna? Millä kielillä asiakkaita palvellaan?

Postin asiakaspalvelu kuluttajille on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8-20 ja lauantaisin klo 9-14. Palvelua saa suomeksi numerossa 0200 71000 (pvm/mpm). Ruotsinkielisiä asiakkaita palvellaan puolestaan numerossa 0200 27100 (pvm/mpm). Asiakaspalvelu palvelee myös englanniksi.

Paljonko soitto puhelinpalveluun maksaa?

Asiakkaamme maksaa asiakaspalveluun soittamisesta paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksun käyttämälleen puhelinyhtiölle. Puhelinmaksu alkaa heti kun puhelu yhdistyy, joten myös asiakaspalveluun jonottaminen maksaa. Asiakaspalveluun soittamisesta ei asiakkaalle kerry muita maksuja.

Miksi yksittäiseen postiin ei voi soittaa suoraan?

Puhelimitse tapahtuva asiointi on keskitetty Postin asiakaspalveluun, joka on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8-20 ja lauantaisin klo 9-14. Näin posteissa voidaan keskittyä palvelemaan siellä asioivia asiakkaita. Palvelussa on käytössä samat tietojärjestelmät kuin posteissakin, joten esimerkiksi saapuvan paketin tiedot nähdään myös asiakaspalvelussa. Mikäli tarvetta on, puhelu toki yhdistetään edelleen postiin.

Miten muuten Postiin saa yhteyden?

Puhelimen lisäksi asiakkaat voivat lähettää kysymyksiä tai palautetta Postin internetsivujen kautta palautelomakkeella.

Sähköpostilla yhteyden saa lähettämällä viestin osoitteeseen asiakaspalvelu@posti.fi . Palautelomakkeita löytyy myös jokaisesta postista.

Posti lukuina

Kuinka moneen osoitteeseen postia jaetaan?

Postin päiväjakelu tavoittaa viitenä päivänä viikossa kaikki maamme 2,5 miljoonaa kotitaloutta ja 240 000 yritystä ja yhteisöä.

Kuinka paljon lähetyksiä on?

Joka arkipäivä verkossamme kulkee lähes 12 miljoonaa lähetystä: kirjeitä, lehtiä ja suoramainoksia. Vuodessa lähetyksiä on noin 3 miljardia.

Kuinka paljon postinjakajat ja autot kulkevat päivässä ja vuodessa?

Postinjakajien päivittäisten jakelureittien yhteispituus on 250 000 kilometriä. Itella käyttää jakeluissa ja kuljetuksissa yli 5000 ajoneuvoa, joilla ajetaan yli 170 miljoonaa kilometriä vuodessa. Matka vastaa yli 4000 kierrosta maapallon ympäri.

Kuinka monta keltaista kirjelaatikkoa Suomessa on?

Postilähetyksiä voi jättää 8 000 keltaiseen kirjelaatikkoon ja lisäksi jokaiseen postiin kaikkialla Suomessa.

Kuinka monta postia Suomessa on?

Postilla on yksi maamme kattavimmista palveluverkoista, jokaisessa Manner-Suomen kunnassa on vähintään yksi posti. Maassamme on noin 1 130 postia, joista suurin osa palveluyritysten yhteydessä. Ahvenanmaalla sijaitsevista posteista vastaa itsenäinen liikelaitos Posten på Åland.

Postit-haku

Paljonko puhelinpalveluun tulee puheluita?

Puhelinpalvelussa vastataan vuodessa noin 2 miljoonaan puheluun ja 90 000 sähköpostitiedusteluun.

Minkä verran kotitaloudet käyttävät rahaa postikuluihin?

Suomalaiset käyttävät postikuluihin 28 euroa vuodessa kotitaloutta kohden.

Paljonko postikortteja lähetetään vuosittain?

Suomalaiset lähettävät vuodessa noin 70 miljoonaa postikorttia. Näistä reilut 50 miljoonaa lähetetään jouluna, noin 5 miljoonaa ystävänpäivänä ja noin 1,5 miljoonaa pääsiäisenä.

Paljonko joulukortteja lähetetään vuosittain?

Suomalaiset postittavat joka vuosi reilut 50 miljoonaa joulutervehdystä. Joulukortti on pitänyt pintansa sähköisen viestinnän yleistymisestä huolimatta.

Paljonko osoitteenmuutoksia tehdään vuosittain?

Kaikkiaan osoitteenmuutoksen (pysyvä tai määräaikainen muutto, jakelun keskeytys) tekee vuosittain yli 850 000 taloutta ja noin 25 000 yritystä. Noin 80 000 taloutta kääntää postinsa kesäosoitteeseen tai sopii jakelun keskeytyksestä.

Mitä sosiaaliset kirjanmerkit ovat?

Media

Postipalveluista Suomessa

Yleistä postipalveluista

Miten Itella huolehtii postipalveluista?